Liikkuminen osana arkea

Nainen jumppaa kuminauhalla sohvalla istuen.

Tärkeänä näkökulmana Hyvät muuvit -hankkeessa on liikkumattomuuden ja muun paikallaan olon väheneminen sekä liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nousu. Hankkeella edistetään moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevan kohderyhmän yhdenvertaisuutta lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan aktiiviseen arkeen ja liikkumiseen, sekä vahvistamalla heidän kykyjään ja osaamistaan heidän omassa arjessaan.

Vuoden 2020 aikana hankkeessa on tavoitteiden mukaisesti toteutettu niin arjen aktiivisuutta kuin arkiliikkumistakin lisääviä toimia ja aktiviteettejä, mutta myös liikuntakokeiluja ja ryhmäliikuntaa. Aktiviteetteinä on ollut mm. ulkoilua, kävelylenkkejä, pyöräilyä, kotijumppaa, etätansseja, pienryhmässä toteutettua jumppaa ja kesällä myös erilaisia pelejä ja uintia. Liikuntakokeiluja olivat mm. kiipeily/boulderointi, suppailu, melonta, jousiammunta, mobo-suunnistus, tanssi, ratsastus, kuntosali, minigolf, keilailu, rumpukapulajumppa, ulkoilu/retkeily.

Ensimmäisen vuoden tuloksia

  • Yli 80% asiakkaista koki, että liikunta on tarpeellista, siitä on heille hyötyä ja sille on aikaa. Kuitenkin vain 50%:lla on jokin liikunnallinen harrastus ja eniten (36%) liikutaan 2-3 tuntia viikossa.
  • Kokeilujaksot auttoivat lisäämään liikkumista ja liikuntaa arkeen Sillanpään asiakkailla 39% ja Liljalaakson asiakkailla 19%.
  • Koettuun hyvinvointiin hankkeella oli suurempi vaikutus. Kokeilujaksojen jälkeen oma vointi koettiin positiivisempana, omaan elämään oltiin tyytyväisempiä ja erityisesti mielekäs tekeminen arjessa lisääntyi molemmissa pilottipaikoissa.
  • Työntekijöiden palautekyselyyn vastanneista kaikki olivat sitä mieltä, että heidän valmiutensa ja osaamisensa liikuttaa asiakkaitaan lisääntyi. 90% vastanneista koki myös osaavansa aktivoida asiakkaitaan aikaisempaa paremmin.
  • Keskeisimpiä esille tulleita esteitä mielenterveyskuntoutujan liikkumiselle koronan lisäksi olivat aloituskyvyn puute, negatiivinen mielikuva itsestä liikkujana ja harrastamisen kalleus.
  • Aktiivisuutta ja liikkumista tukevia tekijöitä olivat liikuntakaveri, edullinen hinta ja hyvä sää. Työntekijöillä suurin kehittämistarve kohdistui kaikkein passiivisimpien asiakkaiden aktivointiin.

Aktiivisuus = Mielekäs tekeminen, arjessa aktivoituminen

Asiakas

  • arvot ja merkityksellisyys
  • arjen rutiinit
  • tuen merkitys ja tarve suurinta

Työntekijä

  • motivaattori
  • terveys- ja hyvinvointineuvonta
  • tukena työkaluja (arvokartta, unelmakartta, viikko-ohjelma jne.)

Liikkuminen = Arkiliikkuminen, hyötyliikunta, liikuntakokeilut

Asiakas

  • liikkuminen näkyväksi
  • liikkumisen rutiinit
  • positiiviset liikuntakokemukset
  • yhdessä tekeminen

Työntekijä

  • liikkujakaveri, tsemppari
  • ryhmien ohjaus
  • hyvinvointi- ja liikuntaneuvonta

Liikunnan harrastaminen = Säännöllinen liikkuminen ja liikunnan harrastaminen

Asiakas

  • liikkuminen osana arkea
  • sovellettu liikunta / tuettu harrastaminen
  • omatoiminen harrastaminen

Työntekijä

  • liikuntaneuvonta
  • yhteyshenkilö / taustatuki

Mikä motivoi vähiten liikkuvat tuen piirissä olevat asiakkaat?

  • Ymmärrys – aito kohtaaminen, nähdyksi tuleminen, empatia
  • Osallisuus – vaikuttaminen
  • Mielekäs tekeminen – merkityksellisyys ja arvot
  • Oikeat termit – liikkuminen vs. liikunta
  • Rutiinit – arkiset asiat, säännöllisyys
  • Mikroliike – vahva perusta – Mikä on pienin mahdollinen teko, jonka voit tehdä jo tänään?                      
  • Tuki – jokaisen omat lähtökohdat huomioiden

Tärkeät asiat tuen antajan näkökulmasta

  • Ymmärrys, kuunteleminen, aito kiinnostus asiakkaasta
  • Omien mielikuvien ja asenteiden tarkastelu suhteessa liikkumiseen
  • Yhteiset, helposti saavutettavat tavoitteet – yhteinen sitoutuminen
  • Liikkeen ja liikkumisen esille tuominen, sanoittaminen
  • ”Pitkät tuntosarvet” ja nopea reagointi

Lisämateriaalia: